Skip links

Main navigation

Vanhus voi olla mysteeripotilas

Vanhus voi olla mysteeripotilas

Eri puolilla maata kehitetään kuumeisesti keinoja ikäihmisten toistuvien päivystyskäyntien vähentämiseen. Eräs niistä on Turussa toimiva, ikääntyvien ikioma geriatrinen poliklinikka.

– Poliklinikalla tehdään kokonaisvaltaista arviointia monisairaille, kotona asuville ikäihmisille, joiden pärjääminen kotona on heikentynyt. Se on auki kahdeksasta kuuteen arkipäivisin, sairaanhoitaja ja kliininen asiantuntija Jonna Laine sanoo.

Laine oli mukana perustamassa poliklinikkaa vuonna 2013 ja tekee nyt väitöskirjaa sen toiminnan vaikuttavuudesta. Hän puhuu aiheesta Sairaanhoitajapäivillä.
Geriatrisella poliklinikalla on moniammatillinen tiimi, johon kuuluu sairaanhoitajien lisäksi farmaseutti, fysioterapeutti sekä geriatri. Lisäksi voidaan konsultoida esimerkiksi geropsykiatrista hoitajaa tai sosiaalityöntekijää. Tarkoitus on selvittää kokonaisvaltaisesti, miten potilaan kotona pärjäämistä voi tukea – ja onko kotona asuminen sillä hetkellä realistista. Joskus työ vaatii salapoliisin asennetta.

– Geriatrinen potilas on tavallisessa päivystyksessä tietyllä tapaa se haastavin potilas. Tätä ei aina hahmoteta, jolloin moni asia jää huomaamatta. Olen itse nähnyt, että iloisesti juttelevan, päällepäin reippaan ja hyvävointisen oloisen vanhuksen tulehdusarvo on ollut katossa, tai että molemmista keuhkoista on löytynyt veritulppa.

Jo tulosyy on usein epämääräinen yleistilan lasku tai sekavuus. Pitkät lääkelistat, monet sairaudet ja kommunikointi-, muisti- sekä liikkumisvaikeudet aiheuttavat sen, että yksin potilaan tutkimiseen pitäisi varata paljon aikaa. Muutoin riskinä on, että vanhus lähetetään varmuuden vuoksi osastolle, vaikka hoidettavaa sairautta ei löytyisi. Päivystyksessä sairaanhoitajan vastuulla on muodostaa kuva siitä, mikä on ihmisen toimintakyky. Se vaatii aktiivista otetta, eikä onnistu, jos vanhus päätyy pedille tuijottelemaan kattovaloja ja pissahätään tarjotaan ratkaisuksi alusastiaa tai katetria. Näin toimien kasvaa myös deliriumin riski. Dementoituneista potilaista jopa 80 prosentilla on riski ajautua deliriumiin vieraassa ympäristössä.

– Toimintakyvyn arvioinnissa on kyse ihan perusasioista. Vanhus pitäisi saada liikkeelle, katsoa miten hän pärjää vessassa ja tarkkailla onnistuuko syöminen itsenäisesti. Olennaista on myös selvittää, mikä vanhuksen toimintakyky oli ennen päivystykseen hakeutumista. Mikä on muuttunut ja miksi hän on hakeutunut päivystykseen juuri tänään?

Kotiutustilanteessa sairaanhoitajalta vaaditaan tarkkuutta. On tarkistettava, että kaikki tarpeellinen tieto siirtyy kotihoitoon ja että kotona hoito jatkuu keskeytyksettä. Päivystys ei ole paras paikka nukkumiseen, mutta joskus se on silti pienin paha.

– Geriatrista potilasta ei koskaan pitäisi kotiuttaa yöllä, sillä se lisää sekavuuden riskiä eikä kotiin ole aina mahdollista järjestää ketään vastaanottamaan vanhusta.

Laine on vakuuttunut siitä, että geriatristen potilaiden hoidon keskittäminen on kannattavaa paikkoihin, joissa on erikoisosaamista ja moniammatillisen tiimin tuki.

– Tavallisilla päivystyspoleilla tehdään mitä voidaan, mutta resurssit ovat rajalliset. Soisinkin, että geriatrisia poliklinikoita perustettaisiin eri puolille Suomea.

Teksti Suvi Leppiniemi

Geriatrinen potilas päivystyksessä 25.3.2020

Sali 4: Päivystys- ja akuuttihoitotyö, kello 13:30
Tutustu ohjelmaan >>